Mitä kielitietoisuus on?
Kun havainnoit omia sanavalintojasi tai mukautat puhettasi keskustelukumppanisi mukaan, toteutat sitä, mitä kielitietoisuus on parhaimmillaan arkielämässä.
Kielitietoisuus on sitä, kun kiinnität huomiota ympäristössäsi erilaisiin tapoihin käyttää kieltä ja huomioit kieleen ja teksteihin liittyviä piirteitä.
Kun kolmekymmentä vuotta sitten löysin itseni opettamasta suomea vieraana kielenä, voisin näin jälkikäteen sanoa, että törmäsin kovalla vauhdilla kielitietoisuuteen. Kielitietoisuudesta käsitteenä ei silloin vielä puhuttu. Työ pakotti minut kuitenkin huomaamaan oman äidinkieleni piirteitä, joita en ennen ollut tiedostanut - äidinkielenopettajaksi opiskellessa näkökulma oli ollut aivan eri.
Työyhteisöissä herätään nyt kielen merkitykseen, kun kaikkien työyhteisöön kuuluvien äidinkieli ei olekaan suomi. Suurin osa suomalaisista työyhteisöistä on ollut yksikielisiä, joten tarvetta vuorovaikutuksessa käytetyn kielen huomioimiseen ei ole ollut. Äidinkielenään suomea puhuvien työkavereiden kanssa ei ole tarvinnut kiinnittää sen kummemmin huomiota käyttämäänsä kieleen ja sen ymmärrettävyyteen.
Kielitietoisuus on avoimuutta
Yrityksessä mietitään ehkä ensimmäisten vieraskielisten työntekijöiden palkkaamista. Mutta sitten iskee pelko. Mitä jos kielen kanssa tulee ongelmia? Törmätäänkö kielimuuriin? Täytyykö kaikkien ruveta puhumaan töissä englantia? Voiko kieliongelmista puhua? Miten selitän asioita työntekijälle, jolla on vielä heikko suomen kielen taito? Voidaanko tukea suomen kielen oppimista?
Kielitietoisuus on myös sitä, että kielestä, sen osaamisesta tai osaamattomuudesta voidaan puhua. Mutta reilusti, kunnioittavasti ja avoimesti! Ja puhutaan avoimesti myös siitä, miten suomen kielen taitoa voidaan työn ohessa kehittää. Työyhteisön tuki suomen kielen kehittymisessä on korvaamatonta. Tuki ei välttämättä synny itsestään, vaan tarvitsee myös ohjausta ja kannustusta esim. esihenkilötasolta.
Kielitietoisuus on sopimista
Mitä kielitietoisuus on arkielämän työelämässä? Arkielämässä kielitietoisuus on paljolti sopimista. Sovitaan avoimesti siitä, miten eri kielet saavat näkyä ja kuulua työpaikalla. Mitä kieliä voidaan käyttää kokouksissa? Entä kahvihuoneessa ja tauoilla? Käytetäänkö joissakin tilanteissa ja teksteissä selkosuomea? Millä kielellä kirjoitetaan sähköpostit ja muistiot?
Yhtä yleispätevää ohjetta näihin kysymyksiin ei tietenkään ole. Jokainen työpaikka ja työyhteisö on erilainen kieliympäristö, jossa pitää ottaa huomioon mm. työn vaatimukset ja asiakkaat. Pääasia on, että kaikilla työyhteisön jäsenillä on arvostettu ja turvallinen olo töitä tehdessään.